Silti on hassua välillä havahtua siihen, että mä todellakin lähden tänä vuonna pois Suomesta. Siihen on kuitenkin aikaa ja sitä ennen täytyy rämpiä läpi vielä kolme koeviikkoa, kesätyöt ja paljon muuta.
Halusin koota tähän postaukseen tärkeitä tapahtumia ja asioita, jotka sain kokea viime vuonna. Sitten ensi vuonna voin tehdä samantapaisen ja nähdä millainen vuosi 2017 sitten olikaan.
Lukio, lukio ja lukio
Varmasti isoin muutos mun elämässä sitten peruskoulun aloittamisen.
Mä kävin koko ala -ja yläasteen samassa rakennuksessa, joten luonnollisesti muutos peruskoulusta lukioon oli suuri. Mä sain ihan uuden kaveripiirin, ja koulumatka piteni sadasta metristä neljääntoista kilometriin. Omasta mielestäni mä kuitenkin sopeuduin uuteen koulusysteemiin (joka muuten on miljoona kertaa parempi kuin peruskoulussa) tosi nopeasti ja koen että just toi meidän lukio on mulle se oikee paikka.
Uusi teatteriryhmä
Keväällä 2016 mä hain lukion lisäksi uuteen teatteriryhmään. Hakemusprosessi oli siitä tuttu, että olin jo viime kauden ollut kyseisen koulun nst. junioriryhmässä. Aluksi kun mut oli hyväksytty mulla oli pelko, että en tulisi viihtymään uudessa ryhmässä ollenkaan. Nyt voin kuitenkin todeta, että mä olen todella nauttinut olostani. Meillä on ihan mahtava ryhmä, osaavat opettajat ja just sopivan haastavat treenit. Keväällä meidän kausi huipentuukin Aleksanterin teatterissa, kun lavalle räjähtää meidän huikean ryhmän esittämänä High School Musical!
Kaverit
Syksyn mittaan mä olen todennut, että vaikka tiet saattaakin erota peruskoulun jälkeen monen hyvän ystävän kanssa, se ystävyys pysyy, jos se on sen arvoista. Vaikka mä en näe peruskouluaikaisia kavereitani läheskään joka päivä, jutellaan silti WhatsAppissa ja järjestetään halloweenjuhlia kuin aina ennenkin.
2016 muutti mun kaveripiiriä paljon laajemmaksi. Lukion alussa sain paljon uusia ihania kavereita ja moikkaustuttuja. Mun kaltaiselle sosiaalisuuden sipulille se on tosi jees, kun tietää että on paljon ihmisiä ympärillä.
Päätös vaihtariuudesta
Päätös siitä, että mä haluan lähteä vaihto-oppilaaksi, on ollut mun elämän suurin. Silti koko prosessi tapahtui melko extempore. Vaihtarit oikeastaan jakautuu kahteen ryhmään: ne jotka on aina tiennyt haluavansa vaihtariksi, ja ne jotka heräsi ajatukseen paljon myöhemmin. Itse kuulun jälkimmäisiin. Syksyllä 2016 mä lopullisesti päätin haluavani viettää vuoden ulkomailla. Sitä ennen ajatus oli muhinut pitkään jossain alitajunnassa ilman että se osasi pukea itseään sanoiksi.
Vuosi 2016 oli kaikin puolin ihan mukiinmennyt vuosi mulle. Tähän mennessä ehkä jopa paras vuosi mun elämässä, vaikka melko vähän vertailtavia vuosia mulla varastossa onkin. En erityisemmin harrasta uudenvuodenlupauksia, mutta tänä vuonna voin luvata, että 2017 tulee tuomaan mulle hirveästi uusia kokemuksia ja tunteita laidasta laitaan.
Pirteää tammikuun jatkoa kaikille!
- Meri
 |
